Mikään ei ole mahdotonta

Ensimmäinen päivä, kun pääsin Suomeen, minä ihmettelin kovasti, millainen kieli heillä on? Suomen kieli on rytmikäs. Rytmi ei ole sama kuin englannin kielessä tai minun äidinkielessäni arabiassa. Joka päivä, kun kävin kaupassa ja torilla ja yritin kuunnella ihmisiä, mutta en voinut ymmärtää mitään. Se oli tosi haastavaa.

Päivät meni ja aika meni, olin pettynyt. Sain oleskeluluvan ja menin kotokoulutukseen. Näin opettajani, hän on myös maahanmuuttaja ja suomi ei ole hänen äidinkielensä.

Halusin tietää millaisia kokemuksia hänellä on Suomesta? Siksi minä teen haastattelun hänen kanssaan ja kysyn häneltä:

1. Kerro vähän itsestäsi. Kuka sinä olet?

Nimeni on Aydan, kotoisin Turkista. Täytän marraskuussa 31 vuotta. Asun tällä hetkellä Heinolassa. Olen toiminut kotoutumiskouluttajana Jyränkölän Setlementissä. Työn lomassa kävelen ja lenkkeilen Heinolan ihanassa luonnossa.

2. Miksi ja milloin tulit Suomeen?

Melkein 10 vuotta sitten asettauduin Suomeen. Isäni on toiminut koko elämänsä ajan kokkina/yrittäjänä ja tullut Suomeen työn perässä. Sen vuoksi itse muutin Suomeen asuakseni yhdessä perheeni kanssa.

3. Missä paikassa sinä opiskelit ja miten päädyit opiskelemaan juuri suomen kieltä ja kulttuuria?

Suoritin kotimaassani ylioppilaskirjoituksen. Vieraassa maassa aloitin kaikki nollasta, mikä toi koko ajan tuskallisia vaiheita. Tultuani Suomeen ylioppilaana kävin läpi muutamat suomen kielen kurssit. Suomen kielen oppimisprosessissa kiinnostuin suomesta kovasti ja päädyin lukemaan sitä kieltä yliopistossa. Koulutukseltani olen filosofian maisteri ja lukenut pääaineena suomen kieltä ja kulttuuria Jyväskylän yliopistossa.

4. Onnistuitko siinä opiskelussa?

Mielestäni kyllä onnistuin. Toki voin myöntää sen, että opiskeluajat olivat kovia. Minulla oli tuolloin paljon opiskeltavia kursseja.

5. Oliko vaikeaa opiskella suomea, koska suomi ei ole sinun äidinkielesi?

Oman kokemukseni mukaan suomen kielen opiskelu ei ollut ylipäänsä kovin vaikeaa, mutta aikuisena opiskelijana ei pysty vaivattomasti oppimaan uutta kieltä. Täytyy kuitenkin muistaa, että mikään ei ole mahdotonta.

6. Sinulla on maahanmuuttajatausta. Miten tämä tausta auttaa sinua omassa työssäsi?

Itse olen kiinnostunut työskentelemään työtehtävissä, jotka liittyvät maahanmuuttajien kotouttamiseen. Pidän kovasti monikulttuurisuudesta. Minulla on aina ollut suuri halu pyrkiä tekemään opetustöitä maahanmuuttajien tai ulkomaalaisten parissa. Olen aina uskonut vahvasti siihen, että omalla taustallani on myönteinen vaikutus työtehtäviini. Olen sitä mieltä, että maahanmuuttajataustaisena pystyn ymmärtämään saman taustaisia ihmisiä elämän ja kielen kaikilla alueilla. Itselläni on siis samanlaisia kokemuksia, jotka maahanmuuttajaoppilaani on joskus joutunut käymään läpi. Olen ollut melkein pari vuotta tässä työssä ja kohdannut erilaisia maahanmuuttajia sekä pakolaisia. Työssä minua on kiinnostunut kovasti apua tarvitsevien maahanmuuttajien ymmärtäminen ja heidän auttaminen. Lisäksi oma taustani mahdollistaa aidosti näkemään ja pohtimaan maahanmuuttajaopiskelijoiden kysymyksiä, tarpeita sekä tavoitteita. Myös omalla maahanmuuttajataustallani voin rakentaa sillan opettajan ja aikuisoppijan väliin, mitä tarvitaan koko ajan tässä työssä.

7. Mikä on sinun tavoite tulevaisuudessa?

Haluan viihtyä työssäni pidempään. Lähitulevaisuudessa on tavoitteenani tehdä tätä työtä myös yliopistossa. Lisäksi politiikka kiinnostaa minua valtavasti, ja toivottavasti saan mahdollisuuden tehdä myös sitä työtä.

8. Millaisia opetustapoja ja -menetelmiä sinulla on työssäsi?

Opetan aikuisia maahanmuuttajia, joten on välttämätöntä, että opetussisältöni on aina mielekästä ja funktionaalista. Tarkoitan, että kotoutumiskoulutuksen sosiokonstruktiivinen opetustapa antaa eväitä oppilailleni. Käytän työssäni erilaisia opetusmenetelmiä, kuten esim. draamamenetelmät, erilaiset tarinat, leikkipajat, toiminnallisuus. Suomea tunnillani oppii siis leikkimällä, tarinoiden avulla, työtä tehden ja jopa pölisten.

9. Miten sinä huomaat opiskelijoiden erilaiset kulttuurit opetuksessasi?

Pidän erilaisista kulttuureista ja niiden tuottamista värityksistä. Kulttuuri ilmenee ihmisten elämässä, arvoissa, käsityksissä, käyttäytymisessä sekä kielessä. Miellän, että erityisesti kieli on vahvasti sidoksissa kulttuuriin. Mietin, että kieli on ajattelun, itseilmaisun, viestinnän, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostumisen sekä kulttuurin siirron väline yhteiskunnassa. Opetuksessani moninaisuuden kohtaaminen, ymmärtäminen, huomioiminen sekä arvostaminen on tullut monipuolisemmaksi ja ajankohtaisemmaksi. Kun alkaa opetella uutta kieltä, joudumme aina kohtaamaan ongelmia ja haasteita kielen oppijoiden erilaisista kulttuureista johtuen. Kokemukseni perusteella voin sanoa, että yhä useampi opettaja joutuu päivittäin kohtaamaan eri kieli- ja kulttuuriryhmää edustavan maahanmuuttajaoppilaan. Minusta on tärkeää, että opettajilla on välineitä selviytyäkseen kohtaamisen tuomista haasteista. Eri kulttuurien huomaaminen opettajan työssä vaatii esim. suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan. Lähestyn asiaa niin, että opiskelijan oma kulttuuri ja suomalainen kulttuuri tukevat kielenoppijan kasvua ja kehitystä.

10. Onko tärkeää, että opettaja on aina kovassa äänessä luokan edessä?

Nykymaailmassa oppilaskeskeinen opetus on suosittu kaikkialla. Miellän asian myös samalla tavalla. Minusta on hirveän tärkeää, että opiskelija toimii oma-aloitteisesti ja itseohjautuvasti. Opettaja huolehtii, auttaa, ohjaa ja vie eteenpäin. Tulkitsen asian niin, että opettajan kovaa ääntä ei enää tarvita opetusmaailmassa.

Teksti: Nawfal Al-Mohammedi

Mainokset

Kuinka näen HeiMon

Ajattelen, että elämässä jokaisella on pysähdyspaikka, mistä saa nauttia. Erityisesti Heinolan ytimessä sijaitseva HeiMo on sellainen paikka, jossa heinolalaiset voivat kokea ihania elämyksiä.

HeiMo kuuluu Heinolan kansalaisopiston alle. HeiMo on eri-ikäisten, kulttuurien, perinteiden, kielien sekä musiikkien kohtaamispaikka. HeiMossa on siis joka päivä jotakin toimintaa. Nyt tässä kohti voidaan mennä HeiMon yksityiskohtiin.

HeiMossa kansalaisopiston eri kieliryhmät kokoontuvat. Heinolalaiset opiskelevat siis englantia, italiaa, espanjaa, saksaa ja jopa kreikkaa uusissa HeiMon tiloissa.

HeiMossa järjestetään myös maahanmuuttajille kotoutumiskoulutusta. Eli eri maiden ihmiset perehtyvät suomen kieleen ja kulttuuriin sekä työelämään.

Mama’s Cafe on myös yksi toiminta, joka tapahtuu maanantaisin HeiMossa. Sen vetäjänä toimii monikulttuurinen ohjaaja Pia Valkjärvi. Mama’s Cafe:hen tulee maahanmuuttajataustaisia kotiäitejä lastensa kanssa. Joka viikko siellä on uusi ohjelma, kuten esim. suomalaisen elokuvan katsominen, suomalaiseen luontoon tutustuminen tai suomalaiset askartelut tms.

HeiMossa ei koskaan lopu tapahtumat, esimerkiksi neulekahvila, bändi-ilta ja karaoke vievät ihmiset mukanaan.

Tässä kohti voin kertoa myös sen, että HeiMossa toimii myös oma kahvila. Kahvila on kansalaisopiston omistama pieni ja kiva pysähdyspaikka. Kahvilassa on hymyilevät suomalaiset ja maahanmuuttajat, jotka palvelevat asiakkaita iloisesti. Kahvilasta saa sekä suolaisia että makeisia herkkuja, kuten esim. lettuja, sämpylöitä tai munkkeja.

Lopuksi haluan toivottaa sinut tervetulleeksi, joka et ole vielä käynyt HeiMossa.

Teksti: Nawfal Al-Mohammedi

Suomen kieli pakolaisten silmissä ja mielessä

Minun mielestäni suomen kieli on haastava ja vaativa, mutta tämä on osa kielen kauneudesta. Pohdin, että kaunis kieli voi olla myös hankalaa. Ajattelen pakolaisena myös niin, että vain se, joka osaa hyvin suomea, hänelle tulee huippu fiilis. Näen asian niin, että pakolaisille on todella tärkeää olla hyvä mieli uudessa vieraassa maassa.

Ajattelen, että kieli on avain suomalaiseen yhteiskuntaan. Minun kokemukseni mukaan suomalaiset ovat hiljaisia ja tosi ujoja. Pakolaiset tarvitsevat juuri tässä ensimmäisen askeleen, ja tämä askel on kieli.

Kielen osaaminen tuo pakolaisille turvaa ja mahdollisuuksia tutustua suomalaisiin. On olemassa useita paikkoja, joissa pakolainen voi saada kontaktia ensin kieleen ja sitten suomalaiseen yhteiskuntaan. Esim. Heinolassa Jyränkölän setlementti järjestää kotoutumiskoulutusta. Nyt täytyy selvittää mikä ja millainen koulutus tämä on?

Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat töissä Heinolassa Jyränkölässä ja ensimmäiseksi haastattelin Kansalaisopiston rehtoria Sirkka Suomea ja maahanmuuttajatyön koordinaattori Birgitta Ylilehtoa. Kysyin Sirkalta:

  1. Miksi Jyränkölän kotokoulutuksessa on eri systeemi, kuin toisten järjestämissä kotoutumiskoulutuksissa? Esim: ei ole oppikirjoja ja opiskelijat eivät istu luokassa paljon.
  • Kotokoulutuksessa kaikkialla Suomessa tavoitteena on, että opiskelija oppii suomen kielen niin, että hän pärjää sillä arkielämässä, suomalaisessa yhteiskunnassa, koulutuksessa ja työelämässä. Tärkeää on siis oppia toimimaan itsenäisesti ja käyttää suomen kieltä erilaisissa tilanteissa. Pelkästään luokassa istuen ja kirjoista lukien se ei ole mahdollista. Myös rahoittaja edellyttää aktiivisia toimintatapoja ja omatoimisuutta. 7 tunnin päivästä enintään 4 tuntia on suomen kieltä –ainakin 3 tuntia päivässä on oltava jotain muuta – esim. työelämään, harrastuksiin, kulttuuriin tms. liittyvää.
  • Jyränkölässä halutaan, että ihmiset oikeasti saavat apua elämäänsä – siksi teemme asioita paljon yhdessä mm. suomalaisten kanssa ja harjoittelemme työelämän taitoja.
  1. Mitä mieltä olet asiasta, onko näin parempi ja miksi?
  • On hyvä, että rahoittajakin on sitä mieltä, että ihminen oppii parhaiten tekemällä ja toimimalla yhdessä muiden kanssa. Tämä tapa ei ole halvin tai helpoin. Kuitenkin sen myötä maahanmuuttaja tulee paremmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja tutustuu ihmisiin.
  • Jyränkölän setlementin toiminnassa mennään ihminen edellä – siis tehdään niin, että jokainen ihminen saa itselleen sopivimman avun ja tuen. Niin myös kotoutumiskoulutuksessa.
  1. Kuka auttaa Jyränkölässä pakolaisia kotokoulutuksessa, ilman TE-toimiston apua ja ilman sosiaaliohjaajaa? Esim. kaupunki tai vapaaehtoiset.
  • Vapaaehtoiset ovat tosi tärkeä apu ja voimavara maahanmuuttajille. Esim. Luetaan yhdessä –toiminta on vapaaehtoisten tapa auttaa suomen kielen oppimisessa. Lisäksi monet yksittäiset vapaaehtoiset, seurakunnat ja mm. Jyränkölän vapaaehtoistyöntekijät tekevät arvokasta työtä auttamalla ja tukemalla kukin omalla tavallaan.
  • Kotoutumiskoulutuksesta vastaa yksin Jyränkölä. Heinolan kaupungin sosiaalitoimi auttaa monissa tärkeissä asioissa mm. asumiseen liittyen. Se on kunnan velvollisuus.
  1. Onko sinulla suunnitelmaa voisi houkutella pakolaisia Heinolaan?
  • Moni oleskeluluvan saanut perhe muuttaa Heinolasta mm. Lahteen tai Helsinkiin. Olen kuullut, että usein tässä syynä on asuntojen puute. Ainakin suurista perheasunnoista on pulaa. Kuitenkin se on harmillista, koska maahanmuuttajien palvelut Heinolassa ovat erittäin hyvät, ja apua saa melkein jokaiseen asiaan. Tärkeää olisi kertoa maahanmuuttajille mm. hyvistä kokemuksista ja palveluista. Apua on helppo saada. Asuntojen saamiseen olisi löydyttävä apua. Yritämme Jyränkölässä vaikuttaa tähänkin asiaan.
  • Mietin, mahtavatko kaikki muuttoa harkitsevat tietää siitä, miten hyvin maahanmuuttajien palvelut Heinolassa on järjestetty. Tilanne suurissa kaupungeissa ei ole niin hyvä.

Kysyin Birgitalta:

  1. Onko vaikeaa työskennellä pakolaisten kanssa?
  • Pakolaisten kanssa ei ole vaikea työskennellä, mutta niin kuin kaikki ihmiset, niin heitäkin on kovin erilaisia. Emme tiedä heidän taustojaan, heidän tullessa meille. Mielestäni iso osa pakolaistaustaisista opiskelijoista on motivoituneita oppimaan suomen kieltä.
  1. Onko pakolaisten vaikeaa ymmärtää koulu sääntöjä? Esim. myöhästyy tunnilta.
  • Tämäkin on hyvin yksilöllistä. Toiset omaksuvat säännöt toisia paremmin ja nopeammin, eikä heillä ole mitään ongelmia. Toiset taas eivät välttämättä välitä siitä ovatko myöhässä tai tuleeko poissaoloja paljon. Se on hieman hankalaa tulevaisuutta varten, Suomessa ollaan totuttu, että ollaan täsmällisiä.
  1. Kuinka hyvin Jyränkölässä tiedetään opiskelijoiden elämästä? Esim. jos opiskelijalla on omia ongelmia, tai hän häiritsee muita opiskelijoita.
  • Tämä on vaikea asia, jota kyllä yritetään seurata. Mutta vaikka kuinka yritetään auttaa opiskelijaa, niin aina se ei onnistu.
  1. Millainen suhde on koulun ja sosiaalipalvelujen välillä?
  • Meillä on hyvät ja toimivat välit Heinolan sosiaalitoimen välillä. Näemme säännöllisesti ja puhumme usein asioista. Sosiaalitoimella on vaitiolovelvollisuus, joten hekään eivät voi kaikkia opiskelijoiden asioita meille kertoa.

Olen haastatellut myös kahta opettajaa, jotka opettavat suomea mm. pakolaisille.

Tuulikki Pusa (erityisopettaja).

  1. Mikä ero on, jos sinulla on pakolainen opiskelija ja suomalainen opiskelija samassa luokassa opiskelemassa?
  • Jos on suomalainen opiskelija, ohjeet voi antaa ja aiheet käsitellä nopeammassa tahdissa, ellei kyseessä ole opiskelija, jolla on erityistarpeita (oppimisvaikeuksia tai muita erityistarpeita sairauden tai vamman vuoksi ). Maahanmuuttajalle, jolla ei ole vielä yhtä hyvää suomen kielen taitoa, tulee ohjeet antaa selvästi ja aiheita käydä läpi hitaammin ja useampaan kertaan. Aikaa tulee varata enemmän maahanmuuttajan opettamiseen. Molemmille on eduksi se, että asioita voi käydä läpi hitaammin ja käyttää aikaa asioiden kertaamiseen. Jos samassa luokassa on eri tasoilla olevia opiskelijoita, voi edistyneemmille antaa ylimääräisiä tehtäviä.
  1. Vaikuttavatko erilaiset kulttuurit suomen kielen oppimiseen? Esim. arabialainen, afgaanilainen, venäläinen kulttuuri…
  • Varsinaisesti ei kulttuureissa ole eroa, mutta esimerkiksi virolaisten on helpompi oppia suomea, koska kielet ovat lähellä toisiaan ja kielioppi on melkein samanlainen. Enemmän kuin kulttuuri, oppimiseen vaikuttaa ihmisen halu oppia kieltä. Myös aikaisempi koulutus ja opiskelutaidot vaikuttavat oppimiseen. Jos henkilö ei ole käynyt yhtään koulua, opiskelu on ensin hitaampaa. Venäläisen taustan omaavat opiskelijat haluavat hyvin usein tietää kieliopista enemmän eli oppia kielioppisääntöjä, jotta oppisivat puhumaan kieliopillisesti hyvää suomea. On myös kieliä, joissa ei ole kaikkia suomalaisia kirjaimia tai ne äännetään eri tavalla ja se saattaa hidastaa kielen oppimista. Kulttuuritaustaa enemmän vaikuttaa ihmisten temperamentti. Ihminen, jolla on voimakkaampi temperamentti, ei aina välttämättä jaksa keskittyä opiskeluun niin paljon kuin vähemmän temperamentikas ihminen eli keskittymiskyky vaikuttaa oppimiseen.
  1. Mikä on helppo tapa oppia suomea? Mitä mieltä olet?
  • Helppoa ja yksinkertaista tapaa ei ole helppo nimetä. Helpompaa on oppia suomea opiskelemalla oppitunneilla ja lisäksi keskustelemalla suomalaisten kanssa suomeksi. Aina on eduksi, jos on mahdollisuus puhua suomea suomalaisten kanssa. Puhumalla oppii puhumaan, mutta myös kirjoittaminen ja lukeminen ovat tärkeitä taitoja, jotta voi menestyä opiskelussa ja työelämässä.
  1. Kuinka kauan kestää, että opiskelija osaa hyvin suomen kieltä? Millaisia kokemuksia sinulla on?
  • Vaikea kysymys vastattavaksi. Toiset ihmiset oppivat suomen kielen nopeasti ja toiset hitaammin. Minulla on ollut opiskelijoita, jotka ovat oppineet suomen nopeasti ja osaavat jo vuoden tai kahden vuoden opiskelun jälkeen suomea hyvin, esimerkiksi jotkut virolaiset opiskelijat. Tavallisesti ihmiset osaavat suomen kieltä hyvin noin 3-5 vuotta opiskeltuaan ja puhuttuaan kieltä aktiivisesti suomalaisten kanssa. Eri ihmiset oppivat eri tavalla, toisilla voi kestää 10 vuottakin oppia suomea hyvin ja jotkut eivät opi ehkä koskaan. Tärkeää on yrittää puhua suomea, vaikka ei kielitaito olisi vielä kovin hyväkään. Harjoitus tekee mestarin.

Juhani Korhonen (englannin kielen opettaja)

  1. Mikä on englannin ja suomen kielen välinen suhde?
  • Suomen kieli on pieni, muista Euroopan kielistä poikkeava kieli. Siksi suomen kielen ja englannin kielen välillä ei ole oikein muuta suhdetta kuin se, että suomen kieli käyttää nykyään jonkin verran englanninkielisiä tai englannin kielestä johdettuja uusia sanoa. Ehkä tarkoitatkin minua ja minun opetustuntejani:
  • suomen kieltä opetan vastaanottokeskuksessa 8 oppituntia viikossa. Englannin kieltä opetan kansalaisopistossa 13 oppituntia viikossa. Suomen kieli on minun äidinkieleni, joten olen oppinut sitä ensin ”luonnollisesti” eli kuuntelemalla, puhumalla ja matkimalla. Koulussa olen opiskellut suomen kieltä ehkä enemmänkin kielioppipohjaisesti. Englantia olen opiskellut koulussa sekä yliopistossa. Olen valmistunut ensin kielenkääntäjäksi (translator) ja sen jälkeen kieltenopettajaksi.
  1. Onko suomen kieli vaikeampi kuin englanti?
  • Suomen kieli on hyvin erilainen kieli kuin englanti. Suomen kieli ei ole sukulaiskieli englannin kielen kanssa. Englanti kuuluu indoeurooppalaisiin kieliin (suuri ryhmä kieliä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet), suomi kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin (pieni ryhmä kieliä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Uralilaiset_kielet…).Sanaston tasolla suomen kielen tekee vaikeaksi se, että suomen kielen sanat hyvin harvoin muistuttavat esim. minkään eurooppalaisen kielen sanastoa. Esimerkiksi father (englanti), fader/far (ruotsi), Vater (saksa), per (ranska), padre (italia, espanja) – mutta suomen kielessä aivan erilainen sana: isä (suomi)Suomen kieli voi olla opiskelijalle vaikeampi kuin englannin kieli, mutta vaikeus tai helppous riippuu myös siitä kuinka paljon kieltä voi opiskella, kuinka hyvä motivaatio opiskeluun on sekä kuinka ahkerasti itse tekee työtä opiskelussa.
  • Ääntämisen / lukemisen tasolla suomen kieli on helpompaa kuin englanti, koska äänne-kirjain vastaavuus on vahva. Se tarkoittaa sitä, että jokaista äännettä vastaa oma kirjainmerkki (paitsi –äng äänne). a on aina a, p on aina p ja niin edelleen. Englannin kielessä äänne-kirjain vastaavuus on heikko, eli sama kirjain voi ääntyä hyvin eri tavoilla ei sanoissa. Esim. tAp [ tÄp] tai tApe [thEIp], mAll [mOOl]
  • Suomen kielen tekee vaikeaksi se, että kielen rakenteiden tasolla suomi toimii toisin kuin esim. englanti. Englannissa käytetään esimerkiksi prepositioita (in the house, to the house, from the house), kun taas suomen kielessä käytetään päätteitä (taloSSA, taloON, taloSTA). Sijamuotoja sekä muita sanojen taivutusmuotoja on suomen kielessä paljon ja niitä voi olla vaikea oppia.
  1. Millaisia kokemuksia sinulla on? Esim. ymmärtääkö opiskelija paremmin suomea vai englantia?
  • Kieltä opetettaessa ja opiskeltaessa käytetään mahdollisimman paljon opiskeltavaa kieltä. Kun opiskellaan suomea, käytetään suomea. Kun opiskellaan englantia, käytetään englantia. Joskus suomen tunnilla on hyvä käyttää apukielenä englantia, koska osa opiskelijoista ymmärtää sitä jonkin verran tai melko paljon. Joskus taas englannin tunnilla on hyvä selittää asia (kieliopin asia) suomeksi, jotta jokainen varmasti ymmärtää.Lapset oppivat suomea tai englantia hyvin nopeasti ja melko helposti, koska lapset eivät jännitä eivätkä pelkää kielen käyttämistä. Lapset eivät myöskään pelkää virheitä niin kuin aikuisopiskelijat.
  • Turvapaikanhakijoiden / maahanmuuttajien suomen kielen kursseilla englanti voi olla apukieli joskus. Suuri osa opiskelijoista ei osaa englantia, mutta mukana on joitakin, joilla on melko hyvä tai oikein hyvä englannin taito.
  1. Mistä löydät kieliopin, suomen kieleen tai englannin kieleen?

– Kielioppikirjoja löytyy kumpaankin kieleen paljon. Kirjastosta, kirjakaupasta, netistä. Netissä on myös paljon kielioppimateriaalia suomen ja erityisesti englannin kieleen. Kielioppi löytyy oppimateriaaleista, mutta se löytyy myös kuuntelemalla, lukemalla ja puhumalla kieltä.

Haastattelin myös neljää kotoutumiskoulutuksen opiskelijaa.

  • Miksi sinä opiskelet suomen kieltä ja mikä on sinun tavoite?

– Mariana (romanialainen), kertoi: Opiskelen suomen kieltä koska haluaisin löytää hyvän työpaikan täältä.- Yongmei (kiinalainen), kertoi: Koska asun Suomessa nyt, ja haluan etsiä työpaikan Suomesta.

– Avan (irakilainen), kertoi: Koska minä asun Suomessa ja tarvitsen suomen kieltä ja sitten ymmärrän mitä ihmiset sanovat ja he ymmärtävät minua. Myös tavoitteeni on se, että tulevaisuudessa suomen kielitaitoni on riittävän hyvä ja sitten hankin itselle oman yrityksen.

– Duangjai (thaimaalainen), kertoi: Siksi, että suomessa pitää osata suomen kieltä. Jotta voin tehdä töitä ja hoitaa asioita.

  • Pidätkö Jyränkölän kotokoulutuksesta?

– Duangiai kertoi: Kyllä, kaikki auttaa minua.- Avan kertoi: Joo, minä pidän paljon ja opettajat ovat tosi hyviä.

– Yongmei kertoi: Minä pidän Jyränkölän kotokoulutuksesta.

– Mariana kertoi: Kyllä, pidän koska Jyränkölässä on tosi hyvät opettajat.

  • Kunnioitatko täällä koulusääntöjä?

– Mariana kertoi: Kyllä, kunnioitan niitä.

-Duangjai kertoi: Kyllä, ja tämä sopii minulle.

-Yongmei kertoi: Kyllä, kunnioitan.

– Avan kertoi: Joo minä kunnioitan.

  • Kurssilla on monia kulttuureja ja kaikilla on erilaiset tavat ja perinteet. Miten sinä tulet toimeen tämän asian kanssa ja mikä on sinun fiilis?

-Mariana kertoi: Minulla ei ole vaikeuksia olla tässä koulussa kun kaikilla on erilaiset tavat ja perinteet. Ajattelen, että erilaiset kulttuurit muuttavat tämän koulun rikkaaksi.

-Minusta on mukava kun kaikki on erilaisia, mutta on tärkeää, että kaikki kunnioittavat toisiaan.

-Duangiai kertoi: Tykkään monista kulttuureista. Uskon, että monikulttuurisuus on hyvä asia koulussa. Minulla on kivoja kurssikavereita eri maista, heidän tapojensa ja perinteensä minua ei haittaa.

-Yongmei kertoi: Olemme kaikki erilaisia, siksi hyväksyn sen että täällä on erilaisia kulttuureja.

-Avan kertoi: Se on mielestäni normaalia ja kaikki ovat ystäväni. Loppujen lopuksi olen sitä mieltä, että Jyränkölä pystyy auttamaan kaikkia pakolaisia ja heillä on toimivat systeemit. Jyränkölä tekee suunnitelmia niin että houkuttelee maahanmuuttajia ja antaa heillä omat eväät uuteen elämään.

Teksti: Nawfal Al-Mohammedi

Unelma

Aloin tarkastella puolueettomasti sitä yhteiskuntaa, jossa synnyin ja elin. Näin mitä tapahtui kun ääriuskonnolliset puolueet kaappasivat vallan ja alkoivat hallita.

Mikä on se laki, joka ohjaa tätä yhteiskuntaa?

Huomasin, että elämme metsässä, jossa vallitsee vahvimman laki. Siellä ei ole oikeuksia niille, jotka normaalisti muodostavat yhteiskunnan; ei myöskään velvollisuuksia, joilla palvella yhteisöään ja kehittää sitä – mitäpä olisivatkaan velvollisuudet ilman turvallisuutta? Hallinto on olemassa, mutta sitä johtavat militiajoukot (yksityishenkilöiden muodostamat, valtiosta erilliset sotajoukot).

Se laki ja oikeus, jota perustuslaki monine paragrafeineen edustaa, on rampautettu. Lakia myös sovelletaan sattumanvaraisesti; se pätee joihinkin yhteisöihin mutta toisiin ei; se pätee joissakin kaupungeissa, toisissa taas ei, ja niin edelleen…

Yhtäältä huomasin, että jokainen yksittäinen yhteiskunnan osanen voi sopeutua, vahvistaa asemaansa tai palvella omalla tavallaan. Arkitodellisuus on erillään hallitsijoista ja heidän laeistaan, joten jokainen yksilö saattaa perheineen muodostaa oman yhteisönsä suojatakseen itseään yksinkertaisilla keinoillaan.

Toisaalta on myös joitakin ihmisiä, jotka ovat integroituneet militiahallinnon yhteiskuntaan sekä sen samanmielisiin kannattajiin. He ovat ihmissalakuljettajia, jotka tekevät kauppaa ihmisoikeuksilla ja ihmisten kärsimyksillä. He kaikki edustavat ääri-ideologisia aaterakennelmia.

Tilanne päätyi siihen, että itse valtio oli terrorin tukija sekä toimeenpanija, kun se hyökkäsi kaupunkeihin hajottaen perheitä, pommittaen koteja ja saaden kadut liekehtimään. Minun ja monen muun täytyi pysähtyä arvioimaan uudelleen omaa ja läheisteni elämää ja kysyä itseltäni, jatkaako samalla tavalla vai ei.

Tuona aikana tilanne muuttui eri ihmisten kohdalla eri tavoin. Minä tunsin olevani ihminen, joka on sitoutunut yhteisöönsä ja jonka sen vuoksi tulisi olla aktiivinen. Minä en ole vain palanen maata, jonka joku voi ostaa ja siirtää ”isännälle”.

Mutta kaikella on hintansa, riippumatta siitä kuinka kallisarvoinen asia on. Tästä lähtökohdasta aloin ottaa selvää toisesta yhteiskunnasta, jossa voisin olla hyvä kansalainen. Siinä maassa minulla olisi oikeuksia sekä velvollisuuksia palvella yhteiskuntaa. Perinpohjaisen tutkimisen jälkeen uudeksi yhteiskunnaksi valikoitui Suomi, koska olen politiikkaan ja lakiin ”sitoutunut” mies:

  1. Suomen tasavalta perustettiin lakiin tukeutuen. Suomalaiset onnistuivat asuttamaan maansa ja tekemään siitä yhtenäisen itsenäistymisen jälkeen
  2. Suomalainen koulutusmalli on ainutlaatuinen ja se on perusta modernille ja rauhanomaiselle yhteiskunnalle
  3. Suomessa vallitsee sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja yksilöiden itsemääräämisoikeus
  4. Jokaisella on mahdollisuus olla merkityksellinen omista ansioistaan
  5. Edellä mainitut ominaisuudet muodostavat yhteiskunnan, johon minä ja perheeni voimme kuulua ja jonka aktiivisia ja rakentavia jäseniä me voimme olla

Kun saavuin tänne, ensin Rovaniemelle ja sitten Heinolaan, löysin mitä olin odottanutkin – ja havaitsin vielä lisää:

  1. Ihmiset täällä ovat inhimillisiä ja auttavat vakka eivät tiedä kuka olet ja mistä tulet
  2. Täällä asuu ujo ja hiljainen kansa, joka puhuu vähän, mutta tekee paljon
  3. Yhteiskunnassa ja ihmisissä on vahva sitoutumisen ja täsmällisyyden perinne kaikessa
  4. Löysin toisen merkityksen sanalle humanity (ihmiskunta –-> ihmisyys, ihmisystävällisyys) kun olin tekemisissä ihmisten kanssa niin arjessa, asuinpaikassani kuin koulussakin. Olen kiitollinen kaikesta huomiosta ja huolenpidosta minua ja muita opiskelijoita kohtaan.

Tästä alkaa uusi, luottamukseen ja yhteiskuntaan integroitumiseen perustuva elämä. Tämä on unelmani, kunhan opin käyttämään suomen kieltä sujuvasti.

Heinolan kansalaisopiston kotoutumiskoulutuksessa opiskeleva Nawfal Al-Mohammedi on Irakista kotoisin oleva toimittaja. Nawfal on opiskellut valtiotieteitä, joten on varsin luonnollista, että politiikka näkyy hänen teksteissään. Nawfalin ja muiden kotoutumiskoulutuksessa opiskelevien kirjoituksiin voit tutustua seuraamalla HeiMo-blogia!   

Alkuperäisen englanninkielisen tekstin on suomentanut Juhani Korhonen.