Unelma

Aloin tarkastella puolueettomasti sitä yhteiskuntaa, jossa synnyin ja elin. Näin mitä tapahtui kun ääriuskonnolliset puolueet kaappasivat vallan ja alkoivat hallita.

Mikä on se laki, joka ohjaa tätä yhteiskuntaa?

Huomasin, että elämme metsässä, jossa vallitsee vahvimman laki. Siellä ei ole oikeuksia niille, jotka normaalisti muodostavat yhteiskunnan; ei myöskään velvollisuuksia, joilla palvella yhteisöään ja kehittää sitä – mitäpä olisivatkaan velvollisuudet ilman turvallisuutta? Hallinto on olemassa, mutta sitä johtavat militiajoukot (yksityishenkilöiden muodostamat, valtiosta erilliset sotajoukot).

Se laki ja oikeus, jota perustuslaki monine paragrafeineen edustaa, on rampautettu. Lakia myös sovelletaan sattumanvaraisesti; se pätee joihinkin yhteisöihin mutta toisiin ei; se pätee joissakin kaupungeissa, toisissa taas ei, ja niin edelleen…

Yhtäältä huomasin, että jokainen yksittäinen yhteiskunnan osanen voi sopeutua, vahvistaa asemaansa tai palvella omalla tavallaan. Arkitodellisuus on erillään hallitsijoista ja heidän laeistaan, joten jokainen yksilö saattaa perheineen muodostaa oman yhteisönsä suojatakseen itseään yksinkertaisilla keinoillaan.

Toisaalta on myös joitakin ihmisiä, jotka ovat integroituneet militiahallinnon yhteiskuntaan sekä sen samanmielisiin kannattajiin. He ovat ihmissalakuljettajia, jotka tekevät kauppaa ihmisoikeuksilla ja ihmisten kärsimyksillä. He kaikki edustavat ääri-ideologisia aaterakennelmia.

Tilanne päätyi siihen, että itse valtio oli terrorin tukija sekä toimeenpanija, kun se hyökkäsi kaupunkeihin hajottaen perheitä, pommittaen koteja ja saaden kadut liekehtimään. Minun ja monen muun täytyi pysähtyä arvioimaan uudelleen omaa ja läheisteni elämää ja kysyä itseltäni, jatkaako samalla tavalla vai ei.

Tuona aikana tilanne muuttui eri ihmisten kohdalla eri tavoin. Minä tunsin olevani ihminen, joka on sitoutunut yhteisöönsä ja jonka sen vuoksi tulisi olla aktiivinen. Minä en ole vain palanen maata, jonka joku voi ostaa ja siirtää ”isännälle”.

Mutta kaikella on hintansa, riippumatta siitä kuinka kallisarvoinen asia on. Tästä lähtökohdasta aloin ottaa selvää toisesta yhteiskunnasta, jossa voisin olla hyvä kansalainen. Siinä maassa minulla olisi oikeuksia sekä velvollisuuksia palvella yhteiskuntaa. Perinpohjaisen tutkimisen jälkeen uudeksi yhteiskunnaksi valikoitui Suomi, koska olen politiikkaan ja lakiin ”sitoutunut” mies:

  1. Suomen tasavalta perustettiin lakiin tukeutuen. Suomalaiset onnistuivat asuttamaan maansa ja tekemään siitä yhtenäisen itsenäistymisen jälkeen
  2. Suomalainen koulutusmalli on ainutlaatuinen ja se on perusta modernille ja rauhanomaiselle yhteiskunnalle
  3. Suomessa vallitsee sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja yksilöiden itsemääräämisoikeus
  4. Jokaisella on mahdollisuus olla merkityksellinen omista ansioistaan
  5. Edellä mainitut ominaisuudet muodostavat yhteiskunnan, johon minä ja perheeni voimme kuulua ja jonka aktiivisia ja rakentavia jäseniä me voimme olla

Kun saavuin tänne, ensin Rovaniemelle ja sitten Heinolaan, löysin mitä olin odottanutkin – ja havaitsin vielä lisää:

  1. Ihmiset täällä ovat inhimillisiä ja auttavat vakka eivät tiedä kuka olet ja mistä tulet
  2. Täällä asuu ujo ja hiljainen kansa, joka puhuu vähän, mutta tekee paljon
  3. Yhteiskunnassa ja ihmisissä on vahva sitoutumisen ja täsmällisyyden perinne kaikessa
  4. Löysin toisen merkityksen sanalle humanity (ihmiskunta –-> ihmisyys, ihmisystävällisyys) kun olin tekemisissä ihmisten kanssa niin arjessa, asuinpaikassani kuin koulussakin. Olen kiitollinen kaikesta huomiosta ja huolenpidosta minua ja muita opiskelijoita kohtaan.

Tästä alkaa uusi, luottamukseen ja yhteiskuntaan integroitumiseen perustuva elämä. Tämä on unelmani, kunhan opin käyttämään suomen kieltä sujuvasti.

Heinolan kansalaisopiston kotoutumiskoulutuksessa opiskeleva Nawfal Al-Mohammedi on Irakista kotoisin oleva toimittaja. Nawfal on opiskellut valtiotieteitä, joten on varsin luonnollista, että politiikka näkyy hänen teksteissään. Nawfalin ja muiden kotoutumiskoulutuksessa opiskelevien kirjoituksiin voit tutustua seuraamalla HeiMo-blogia!   

Alkuperäisen englanninkielisen tekstin on suomentanut Juhani Korhonen.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s