Suomen kieli pakolaisten silmissä ja mielessä

Minun mielestäni suomen kieli on haastava ja vaativa, mutta tämä on osa kielen kauneudesta. Pohdin, että kaunis kieli voi olla myös hankalaa. Ajattelen pakolaisena myös niin, että vain se, joka osaa hyvin suomea, hänelle tulee huippu fiilis. Näen asian niin, että pakolaisille on todella tärkeää olla hyvä mieli uudessa vieraassa maassa.

Ajattelen, että kieli on avain suomalaiseen yhteiskuntaan. Minun kokemukseni mukaan suomalaiset ovat hiljaisia ja tosi ujoja. Pakolaiset tarvitsevat juuri tässä ensimmäisen askeleen, ja tämä askel on kieli.

Kielen osaaminen tuo pakolaisille turvaa ja mahdollisuuksia tutustua suomalaisiin. On olemassa useita paikkoja, joissa pakolainen voi saada kontaktia ensin kieleen ja sitten suomalaiseen yhteiskuntaan. Esim. Heinolassa Jyränkölän setlementti järjestää kotoutumiskoulutusta. Nyt täytyy selvittää mikä ja millainen koulutus tämä on?

Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat töissä Heinolassa Jyränkölässä ja ensimmäiseksi haastattelin Kansalaisopiston rehtoria Sirkka Suomea ja maahanmuuttajatyön koordinaattori Birgitta Ylilehtoa. Kysyin Sirkalta:

  1. Miksi Jyränkölän kotokoulutuksessa on eri systeemi, kuin toisten järjestämissä kotoutumiskoulutuksissa? Esim: ei ole oppikirjoja ja opiskelijat eivät istu luokassa paljon.
  • Kotokoulutuksessa kaikkialla Suomessa tavoitteena on, että opiskelija oppii suomen kielen niin, että hän pärjää sillä arkielämässä, suomalaisessa yhteiskunnassa, koulutuksessa ja työelämässä. Tärkeää on siis oppia toimimaan itsenäisesti ja käyttää suomen kieltä erilaisissa tilanteissa. Pelkästään luokassa istuen ja kirjoista lukien se ei ole mahdollista. Myös rahoittaja edellyttää aktiivisia toimintatapoja ja omatoimisuutta. 7 tunnin päivästä enintään 4 tuntia on suomen kieltä –ainakin 3 tuntia päivässä on oltava jotain muuta – esim. työelämään, harrastuksiin, kulttuuriin tms. liittyvää.
  • Jyränkölässä halutaan, että ihmiset oikeasti saavat apua elämäänsä – siksi teemme asioita paljon yhdessä mm. suomalaisten kanssa ja harjoittelemme työelämän taitoja.
  1. Mitä mieltä olet asiasta, onko näin parempi ja miksi?
  • On hyvä, että rahoittajakin on sitä mieltä, että ihminen oppii parhaiten tekemällä ja toimimalla yhdessä muiden kanssa. Tämä tapa ei ole halvin tai helpoin. Kuitenkin sen myötä maahanmuuttaja tulee paremmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja tutustuu ihmisiin.
  • Jyränkölän setlementin toiminnassa mennään ihminen edellä – siis tehdään niin, että jokainen ihminen saa itselleen sopivimman avun ja tuen. Niin myös kotoutumiskoulutuksessa.
  1. Kuka auttaa Jyränkölässä pakolaisia kotokoulutuksessa, ilman TE-toimiston apua ja ilman sosiaaliohjaajaa? Esim. kaupunki tai vapaaehtoiset.
  • Vapaaehtoiset ovat tosi tärkeä apu ja voimavara maahanmuuttajille. Esim. Luetaan yhdessä –toiminta on vapaaehtoisten tapa auttaa suomen kielen oppimisessa. Lisäksi monet yksittäiset vapaaehtoiset, seurakunnat ja mm. Jyränkölän vapaaehtoistyöntekijät tekevät arvokasta työtä auttamalla ja tukemalla kukin omalla tavallaan.
  • Kotoutumiskoulutuksesta vastaa yksin Jyränkölä. Heinolan kaupungin sosiaalitoimi auttaa monissa tärkeissä asioissa mm. asumiseen liittyen. Se on kunnan velvollisuus.
  1. Onko sinulla suunnitelmaa voisi houkutella pakolaisia Heinolaan?
  • Moni oleskeluluvan saanut perhe muuttaa Heinolasta mm. Lahteen tai Helsinkiin. Olen kuullut, että usein tässä syynä on asuntojen puute. Ainakin suurista perheasunnoista on pulaa. Kuitenkin se on harmillista, koska maahanmuuttajien palvelut Heinolassa ovat erittäin hyvät, ja apua saa melkein jokaiseen asiaan. Tärkeää olisi kertoa maahanmuuttajille mm. hyvistä kokemuksista ja palveluista. Apua on helppo saada. Asuntojen saamiseen olisi löydyttävä apua. Yritämme Jyränkölässä vaikuttaa tähänkin asiaan.
  • Mietin, mahtavatko kaikki muuttoa harkitsevat tietää siitä, miten hyvin maahanmuuttajien palvelut Heinolassa on järjestetty. Tilanne suurissa kaupungeissa ei ole niin hyvä.

Kysyin Birgitalta:

  1. Onko vaikeaa työskennellä pakolaisten kanssa?
  • Pakolaisten kanssa ei ole vaikea työskennellä, mutta niin kuin kaikki ihmiset, niin heitäkin on kovin erilaisia. Emme tiedä heidän taustojaan, heidän tullessa meille. Mielestäni iso osa pakolaistaustaisista opiskelijoista on motivoituneita oppimaan suomen kieltä.
  1. Onko pakolaisten vaikeaa ymmärtää koulu sääntöjä? Esim. myöhästyy tunnilta.
  • Tämäkin on hyvin yksilöllistä. Toiset omaksuvat säännöt toisia paremmin ja nopeammin, eikä heillä ole mitään ongelmia. Toiset taas eivät välttämättä välitä siitä ovatko myöhässä tai tuleeko poissaoloja paljon. Se on hieman hankalaa tulevaisuutta varten, Suomessa ollaan totuttu, että ollaan täsmällisiä.
  1. Kuinka hyvin Jyränkölässä tiedetään opiskelijoiden elämästä? Esim. jos opiskelijalla on omia ongelmia, tai hän häiritsee muita opiskelijoita.
  • Tämä on vaikea asia, jota kyllä yritetään seurata. Mutta vaikka kuinka yritetään auttaa opiskelijaa, niin aina se ei onnistu.
  1. Millainen suhde on koulun ja sosiaalipalvelujen välillä?
  • Meillä on hyvät ja toimivat välit Heinolan sosiaalitoimen välillä. Näemme säännöllisesti ja puhumme usein asioista. Sosiaalitoimella on vaitiolovelvollisuus, joten hekään eivät voi kaikkia opiskelijoiden asioita meille kertoa.

Olen haastatellut myös kahta opettajaa, jotka opettavat suomea mm. pakolaisille.

Tuulikki Pusa (erityisopettaja).

  1. Mikä ero on, jos sinulla on pakolainen opiskelija ja suomalainen opiskelija samassa luokassa opiskelemassa?
  • Jos on suomalainen opiskelija, ohjeet voi antaa ja aiheet käsitellä nopeammassa tahdissa, ellei kyseessä ole opiskelija, jolla on erityistarpeita (oppimisvaikeuksia tai muita erityistarpeita sairauden tai vamman vuoksi ). Maahanmuuttajalle, jolla ei ole vielä yhtä hyvää suomen kielen taitoa, tulee ohjeet antaa selvästi ja aiheita käydä läpi hitaammin ja useampaan kertaan. Aikaa tulee varata enemmän maahanmuuttajan opettamiseen. Molemmille on eduksi se, että asioita voi käydä läpi hitaammin ja käyttää aikaa asioiden kertaamiseen. Jos samassa luokassa on eri tasoilla olevia opiskelijoita, voi edistyneemmille antaa ylimääräisiä tehtäviä.
  1. Vaikuttavatko erilaiset kulttuurit suomen kielen oppimiseen? Esim. arabialainen, afgaanilainen, venäläinen kulttuuri…
  • Varsinaisesti ei kulttuureissa ole eroa, mutta esimerkiksi virolaisten on helpompi oppia suomea, koska kielet ovat lähellä toisiaan ja kielioppi on melkein samanlainen. Enemmän kuin kulttuuri, oppimiseen vaikuttaa ihmisen halu oppia kieltä. Myös aikaisempi koulutus ja opiskelutaidot vaikuttavat oppimiseen. Jos henkilö ei ole käynyt yhtään koulua, opiskelu on ensin hitaampaa. Venäläisen taustan omaavat opiskelijat haluavat hyvin usein tietää kieliopista enemmän eli oppia kielioppisääntöjä, jotta oppisivat puhumaan kieliopillisesti hyvää suomea. On myös kieliä, joissa ei ole kaikkia suomalaisia kirjaimia tai ne äännetään eri tavalla ja se saattaa hidastaa kielen oppimista. Kulttuuritaustaa enemmän vaikuttaa ihmisten temperamentti. Ihminen, jolla on voimakkaampi temperamentti, ei aina välttämättä jaksa keskittyä opiskeluun niin paljon kuin vähemmän temperamentikas ihminen eli keskittymiskyky vaikuttaa oppimiseen.
  1. Mikä on helppo tapa oppia suomea? Mitä mieltä olet?
  • Helppoa ja yksinkertaista tapaa ei ole helppo nimetä. Helpompaa on oppia suomea opiskelemalla oppitunneilla ja lisäksi keskustelemalla suomalaisten kanssa suomeksi. Aina on eduksi, jos on mahdollisuus puhua suomea suomalaisten kanssa. Puhumalla oppii puhumaan, mutta myös kirjoittaminen ja lukeminen ovat tärkeitä taitoja, jotta voi menestyä opiskelussa ja työelämässä.
  1. Kuinka kauan kestää, että opiskelija osaa hyvin suomen kieltä? Millaisia kokemuksia sinulla on?
  • Vaikea kysymys vastattavaksi. Toiset ihmiset oppivat suomen kielen nopeasti ja toiset hitaammin. Minulla on ollut opiskelijoita, jotka ovat oppineet suomen nopeasti ja osaavat jo vuoden tai kahden vuoden opiskelun jälkeen suomea hyvin, esimerkiksi jotkut virolaiset opiskelijat. Tavallisesti ihmiset osaavat suomen kieltä hyvin noin 3-5 vuotta opiskeltuaan ja puhuttuaan kieltä aktiivisesti suomalaisten kanssa. Eri ihmiset oppivat eri tavalla, toisilla voi kestää 10 vuottakin oppia suomea hyvin ja jotkut eivät opi ehkä koskaan. Tärkeää on yrittää puhua suomea, vaikka ei kielitaito olisi vielä kovin hyväkään. Harjoitus tekee mestarin.

Juhani Korhonen (englannin kielen opettaja)

  1. Mikä on englannin ja suomen kielen välinen suhde?
  • Suomen kieli on pieni, muista Euroopan kielistä poikkeava kieli. Siksi suomen kielen ja englannin kielen välillä ei ole oikein muuta suhdetta kuin se, että suomen kieli käyttää nykyään jonkin verran englanninkielisiä tai englannin kielestä johdettuja uusia sanoa. Ehkä tarkoitatkin minua ja minun opetustuntejani:
  • suomen kieltä opetan vastaanottokeskuksessa 8 oppituntia viikossa. Englannin kieltä opetan kansalaisopistossa 13 oppituntia viikossa. Suomen kieli on minun äidinkieleni, joten olen oppinut sitä ensin ”luonnollisesti” eli kuuntelemalla, puhumalla ja matkimalla. Koulussa olen opiskellut suomen kieltä ehkä enemmänkin kielioppipohjaisesti. Englantia olen opiskellut koulussa sekä yliopistossa. Olen valmistunut ensin kielenkääntäjäksi (translator) ja sen jälkeen kieltenopettajaksi.
  1. Onko suomen kieli vaikeampi kuin englanti?
  • Suomen kieli on hyvin erilainen kieli kuin englanti. Suomen kieli ei ole sukulaiskieli englannin kielen kanssa. Englanti kuuluu indoeurooppalaisiin kieliin (suuri ryhmä kieliä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet), suomi kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin (pieni ryhmä kieliä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Uralilaiset_kielet…).Sanaston tasolla suomen kielen tekee vaikeaksi se, että suomen kielen sanat hyvin harvoin muistuttavat esim. minkään eurooppalaisen kielen sanastoa. Esimerkiksi father (englanti), fader/far (ruotsi), Vater (saksa), per (ranska), padre (italia, espanja) – mutta suomen kielessä aivan erilainen sana: isä (suomi)Suomen kieli voi olla opiskelijalle vaikeampi kuin englannin kieli, mutta vaikeus tai helppous riippuu myös siitä kuinka paljon kieltä voi opiskella, kuinka hyvä motivaatio opiskeluun on sekä kuinka ahkerasti itse tekee työtä opiskelussa.
  • Ääntämisen / lukemisen tasolla suomen kieli on helpompaa kuin englanti, koska äänne-kirjain vastaavuus on vahva. Se tarkoittaa sitä, että jokaista äännettä vastaa oma kirjainmerkki (paitsi –äng äänne). a on aina a, p on aina p ja niin edelleen. Englannin kielessä äänne-kirjain vastaavuus on heikko, eli sama kirjain voi ääntyä hyvin eri tavoilla ei sanoissa. Esim. tAp [ tÄp] tai tApe [thEIp], mAll [mOOl]
  • Suomen kielen tekee vaikeaksi se, että kielen rakenteiden tasolla suomi toimii toisin kuin esim. englanti. Englannissa käytetään esimerkiksi prepositioita (in the house, to the house, from the house), kun taas suomen kielessä käytetään päätteitä (taloSSA, taloON, taloSTA). Sijamuotoja sekä muita sanojen taivutusmuotoja on suomen kielessä paljon ja niitä voi olla vaikea oppia.
  1. Millaisia kokemuksia sinulla on? Esim. ymmärtääkö opiskelija paremmin suomea vai englantia?
  • Kieltä opetettaessa ja opiskeltaessa käytetään mahdollisimman paljon opiskeltavaa kieltä. Kun opiskellaan suomea, käytetään suomea. Kun opiskellaan englantia, käytetään englantia. Joskus suomen tunnilla on hyvä käyttää apukielenä englantia, koska osa opiskelijoista ymmärtää sitä jonkin verran tai melko paljon. Joskus taas englannin tunnilla on hyvä selittää asia (kieliopin asia) suomeksi, jotta jokainen varmasti ymmärtää.Lapset oppivat suomea tai englantia hyvin nopeasti ja melko helposti, koska lapset eivät jännitä eivätkä pelkää kielen käyttämistä. Lapset eivät myöskään pelkää virheitä niin kuin aikuisopiskelijat.
  • Turvapaikanhakijoiden / maahanmuuttajien suomen kielen kursseilla englanti voi olla apukieli joskus. Suuri osa opiskelijoista ei osaa englantia, mutta mukana on joitakin, joilla on melko hyvä tai oikein hyvä englannin taito.
  1. Mistä löydät kieliopin, suomen kieleen tai englannin kieleen?

– Kielioppikirjoja löytyy kumpaankin kieleen paljon. Kirjastosta, kirjakaupasta, netistä. Netissä on myös paljon kielioppimateriaalia suomen ja erityisesti englannin kieleen. Kielioppi löytyy oppimateriaaleista, mutta se löytyy myös kuuntelemalla, lukemalla ja puhumalla kieltä.

Haastattelin myös neljää kotoutumiskoulutuksen opiskelijaa.

  • Miksi sinä opiskelet suomen kieltä ja mikä on sinun tavoite?

– Mariana (romanialainen), kertoi: Opiskelen suomen kieltä koska haluaisin löytää hyvän työpaikan täältä.- Yongmei (kiinalainen), kertoi: Koska asun Suomessa nyt, ja haluan etsiä työpaikan Suomesta.

– Avan (irakilainen), kertoi: Koska minä asun Suomessa ja tarvitsen suomen kieltä ja sitten ymmärrän mitä ihmiset sanovat ja he ymmärtävät minua. Myös tavoitteeni on se, että tulevaisuudessa suomen kielitaitoni on riittävän hyvä ja sitten hankin itselle oman yrityksen.

– Duangjai (thaimaalainen), kertoi: Siksi, että suomessa pitää osata suomen kieltä. Jotta voin tehdä töitä ja hoitaa asioita.

  • Pidätkö Jyränkölän kotokoulutuksesta?

– Duangiai kertoi: Kyllä, kaikki auttaa minua.- Avan kertoi: Joo, minä pidän paljon ja opettajat ovat tosi hyviä.

– Yongmei kertoi: Minä pidän Jyränkölän kotokoulutuksesta.

– Mariana kertoi: Kyllä, pidän koska Jyränkölässä on tosi hyvät opettajat.

  • Kunnioitatko täällä koulusääntöjä?

– Mariana kertoi: Kyllä, kunnioitan niitä.

-Duangjai kertoi: Kyllä, ja tämä sopii minulle.

-Yongmei kertoi: Kyllä, kunnioitan.

– Avan kertoi: Joo minä kunnioitan.

  • Kurssilla on monia kulttuureja ja kaikilla on erilaiset tavat ja perinteet. Miten sinä tulet toimeen tämän asian kanssa ja mikä on sinun fiilis?

-Mariana kertoi: Minulla ei ole vaikeuksia olla tässä koulussa kun kaikilla on erilaiset tavat ja perinteet. Ajattelen, että erilaiset kulttuurit muuttavat tämän koulun rikkaaksi.

-Minusta on mukava kun kaikki on erilaisia, mutta on tärkeää, että kaikki kunnioittavat toisiaan.

-Duangiai kertoi: Tykkään monista kulttuureista. Uskon, että monikulttuurisuus on hyvä asia koulussa. Minulla on kivoja kurssikavereita eri maista, heidän tapojensa ja perinteensä minua ei haittaa.

-Yongmei kertoi: Olemme kaikki erilaisia, siksi hyväksyn sen että täällä on erilaisia kulttuureja.

-Avan kertoi: Se on mielestäni normaalia ja kaikki ovat ystäväni. Loppujen lopuksi olen sitä mieltä, että Jyränkölä pystyy auttamaan kaikkia pakolaisia ja heillä on toimivat systeemit. Jyränkölä tekee suunnitelmia niin että houkuttelee maahanmuuttajia ja antaa heillä omat eväät uuteen elämään.

Teksti: Nawfal Al-Mohammedi

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s